Ruokailun ja painonhallinnan & hyvän olon, treenissä jaksamisen ja omassa elämässä viihtymisen kannalta noita kolahduksia ja napsahduksia on mahtava tuntea.

Itselleni kolahti ensin yksi iso ja tärkeä asia, joka johti moneen isoon ja hyvään osumaan. Nautinnollista.

Niistä osumista pari tähän. Siksi, että on niin hullun riemullista oivaltaa. Vaikka nämä olisi sataan kertaan kuullut tai lukenut.

Se ensimmäinen iso asia napsahti kohdalleni kun Pornovartalot -ryhmän ruokavalio toimi omalla kohdallani, mutta luvattoman hitaasti aiempaan nähden.

Jouduin katsomaan asiaa tarkemmin. Pysähtymään ja miettimään. Treeniä kohtuullisen kovallakin teholla 6-7krt./vko. n.2-5 h./pv. Lisäksi paljon kevyttä liikuntaa työn puolesta sekä arkilikkuntaa koiran kanssa. Tarkka ja oikea, proteiinipitoinen ruokavalio, hyvät proteiinit treenissä, vesimäärä, molkosan ym.ym. ym. Kohdallaan. Perusasiat kunnossa.

Mikä siellä sitten jarrutti vauhtia? Päädyin kortisoliin ja näyttää siltä, että päätelmä osui oikeaan. En tuntenut oloani stressaantuneeksi, mutta pysähdyin miettimään että olo voisi kenties olla parempi. Työteho voisi olla tehokkaampi ja tuotteliaampi, olo vitaalisempi.

Otin aikaa,  kynän ja vihkon käyttöön. Kolmen kategorian systeemi paljasti ja paransi äkkiä työtehoa ja oloa entistä villimäksi ja paremmaksi. Päätin kirjata KOLME KATEGORIAA ja tarkastella niitä.

Ensimmäinen kategoria oli:
1.ASIAT, MITKÄ SAAVAT MINUT PAHOITTAMAAN MIELENI, HERMOSTUNEEKSI, TURHAUTUMAAN JA TUOVAT  ENEMMÄN HUONOA KUIN HYVÄÄ OLOA.

Lista oli melko lyhyt, mutta erittäin valaiseva.

Toiseen kategoriaan kirjasin:

2.ASIAT MISTÄ MINULLE TULEE HYVÄ, VOIMAANTUNUT JA ONNELLINEN OLO.

Osan näistä parhaista voin kertoa myös tässä: LAPSET, MUSIIKKI, ULKOILMA, TYÖ, KIRJOITTAMINEN, LUKEMINEN, LAULAMINEN, LENKKEILY, LEIPOMINEN, UNI, VALO


Sitten kolmas kategoria:

3. MILLÄ KORJAAN YKKÖSLISTAN ASIAT TOLALLEEN JA MITEN LISÄÄN KAKKOSLISTAN ASIOITA ARKEEN ENTISTÄ ENEMMÄN.JOPA NIIN, ETTÄ YKKÖSLISTAN ASIAT POISTUVAT KOKONAAN.

Yksi ykköslistan asioistani oli KIIRE. Sen korjaaminen kohdallani oli todella yksinkertaista: TEE, LÄHDE AJOISSA!!!!!!!! (tollo!!!!)

Tein korjauksen aamuheräämiseen, lenkille lähtöön, auton pakkaamiseen työvalmiuteen, itseni saamiseen työvalmiuteen sillä, että aikaistin starttiani näihin kaikkiin puolella tunnilla. Ja kas, minulla ei ole enää kiire!

Itse asiassa jokainen haittaava ja minua rasittava asia oli korjattavissa todella pienin keinoin. Ja jokainen korjaus paransi kokonaisvaltaisesti kaikkia listaamiani korjattavia asioita.

UNI

Sen korjaaminen hyväksi on helppoa, mutta epämuodikasta. Vaatii hieman viitseliäisyyttä. Kaisa Jaakkolan kirjoissa mainitaan moneen otteeseen, miten ihmiset suostuvat hifistelemään ruokavalion ja treenien kanssa vaikka millaiselle mutkalle, mutta kun pitäisi yksinkertaisesti ja tavallisesti vaan nukkua kunnolla, niin ei suostuta.

Jaakkola korostaa unen merkitystä painonhallinnassa ja pidän aiheesta! Uskon & käytännössä koen asian järkeväksi. Koostin otteita Jaakkolan Hormoonitasapaino-kirjasta unen osalta tähän:

Uni on yksi painonhallinnan työkaluista. Nuku itsesi hoikaksi ja viriiliksi. Univaje tekee meistä lihavia, ja moni laihtuisi pelkästään korjaamalla untaan!!!
Unen hormoonivaikutukset ovat niin voimakkaita, että on turha toive ajatella laihduttamista helposti jos uni on katkonaista tai liian vähäistä. Yhtäjaksoinen syvä uni lisää kasvuhormonin eritystä, millä on suoria vaikutuksia lipolyysiin, eli rasvojen käyttöön energiaksi -suomeksi sanottuna rasvanpoltto tehostuu hyvällä unella!

Uni siis kannattaa korjata. Itse nautin suunnattomasti öistä. Koska nukun syvää ja hyvää unta. Pitkästä aikaa, kuukausiin näen UNIA!!! <3  Odotan öitä, sillä illalla kun rauhoittuu ajatuksineen tiettyihin, valittuihin, hyvää mieltä aiheuttaviin ajatuksiin saa ohjattua sen myös uniin. Näkee mahtavia unia.

Lisää hyviä asioita unesta: Suolisto ja maksa tekevät töitään yöaikaan jos niille annetaan työrauha. miten iso vaikutus kehon koostumukseen ja hyvinvointiin & rasva-aineenvaihduntaan sillä työrauhalla onkaan.

MAGNESIUMSITRAATTI

En ole kummoinenkaan vitamiinilisän käyttäjä. Tällä hetkellä käytän ainoastaan D-vitamiinilisää, mutta ehdoton kivennäisaine, jota käytän on MAGNESIUM!!!!!!! Ja ehdoton hivenaine: SINKKI!!!!! Näitä en unohda yhtenäkään iltana. Ja syön Jaakkolan ohjeenmukaisen annostuksen. Niin kauan joka ilta lisätään annostusta, kunnes aamulla tulee kiirus vessaan. Siitä yksi tabletti vähemmäksi, niin annos on oikea. 10 tabl. ei ole mikään HÄMMÄSTYTTÄVÄ asia..vaan karu totuus, jos magnesiumvaje on rankka.

Ruoan tehoviljely ja prosessointi on käytännössä minimoinut ravinnosta saatavan magnesiumin. Ja kun vielä maaperämme on mineraaliköyhää, jossa kasvikset, viljat,hedelmät ja pähkinät kasvavat, niin on luonnollista, ettei ELINTÄRKEÄÄ magnesiumia saada ravinnosta riittävästi.

Googlettamalla magnesiumista tai esim. magnesiumin puutteesta löytää hirveän määrän hyviä asioita, mitä magnesium keholle tekee. Miten keho TARVITSEE magnesiumia!!!

Itse vaihdoin magnesiumpurkillisen loputtua merkkiä ja epähuomiossa ostin  magnesiumsitraatin sijasta magnesiumoksidia, jonka vaikutus on tutkijoiden mukaan yhtä kehno kuin placebo-tablettien.  Kun huomasin erheeni(olossani ensin ja sitten tartuin purkkiin ja luin, notta mitäs se tämä olikaan) vaihdoin magnesiumsitraattiin ja kyllä! Toimii.

Jaakkolan Hormoonitasapainokirja s.266-270 on ihanaa luettavaa. Suosittelen.

Pikku knoppi tähän väliin herättämään unesta!! ??!?!
:  "UNIVAJEESSA SYÖT 550 kaloria ENEMMÄN"

Magnesium. Mitä kaikkea se tekee? Mihin sitä tarvitaaan? Miksi? HULLUN PALJON HUIKEAN HYVIÄ VAIKUTUKSIA. Niistä kannattaa lukea, mutta tässä pikainen lista:

• Rauhoittaa unta
  
• Rauhoittaa sympaattista hermostoa
  
• "Puhdistaa" elimistöstä kortisolia
  
• Parantaa vireystilaa
  
• Parantaa lihasten toimintaa
  
• Vähentää lihaskramppeja
  
• Virkistää muistia
  
• Parantaa insuliiniherkkyyttä
  
• Vähentää matala-asteista tulehdusta
  
• Parantaa suorituskykyä
  
• Vilkastuttaa suoliston toimintaa
  

MAKEANHIMOSTA

Miksi makeanhimo iskee väsyneenä tai stressaantuneena? On helppo ajatella se luonteen heikkoudeksi. Jaakkola selittää tämän biologisena ilmiönä. No eikös sitten voida "luovuttaa" ja ajatella, että OLKOON!!! En siis voi muuta kuin syödä makeaa, koska keho VAATII SITÄ biologisesti. Tarvitsee sitä käyttöönsä.

Tai sitten voidaan järjestellä elämä esim. aluksi tilittelemälläni systeemillä siten, että stressin saa vain hyötykäyttöön, motivaattoriksi, eli sopivalle tasolle, mutta ei rasitteeksi. Voimme tukea biologiaamme pois makeanhimosta. Tähän on vaikka mitä keinoja ja Kaisa Jaakkolan kirja on niitä pullollaan!!!!

Mikä se biologinen selitys makeanhimolle sitten on? Oiottu ja lyhyt  selitys:

Stressaantuneena kehon kortisolihormoonitaso nousee korkeaksi. Insuliini taas on hormooni, joka laskee kortisolitasoa. Keho pyrkii aina tasapainoon. Siispä stressissä, ,korkealla kortisolilla varustettu keho alkaa hinkua makeaa, jotta se saisi insuliinin purskamaan elimistöön kortisolin laskua varten.(Insuliini kun tasoittaa myös verensokeria) Stressattu kortisolikeho kaipaa makeaa, koska makean aiheuttama insuliinilisä laskee kortisolitasoa.

Magnesiumia käyhtetään elimistössä myös kortisolin puhdistukseen, joten magnesiumin käyttö kaiken muun hyvän lisäksi VÄHENTÄÄ STRESSIÄ, KORTISOLIA JA MAKEANHIMOA!!!!!!

Miten nämä liittyvät siis toisiinsa. Magnesiuma parantaa unta ja hyvä uni parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja elimistön hyvinvointia. Magnesium ja uni ovat ihmiselle hyväksi, oli kehon koostumus tällä hetkellä mikä tahansa. Joka tapauksessa näillä kahdella asialla kehon koostumusta ja oloa voidaan helpoin keinoin parantaa hyvin terveeseen suuntaan.

Suosittelen tänään painonhallinnasta kiinnostuneille  myös tätä artikkelia magnesiumin välttämättömyydestä: http://www.magneettimedia.com/?p=9492

Sokerin sanotaan olevan addiktoiva aine. Rottakokein on tutkittu, että se on koukuttavampi kuin kokaiini. Ei siis ihme, että moni syö karkkeja, keksejä, pullaa, jäätelöä ja muita makeita herkkuja ”huomaamattaan” ja ”huvikseen”. Sekä tarkoituksella ja suunnitelmallisesti. Perjantaipussi ei ole harvinaisuus perheissä tai parisuhdeviikonlopuissa. ”Pitäähän elämästä pystyä nauttimaan”

Koukuttavana aineena sokeri saa ihmisen puolustelemaan syömistään. Ja pelko siitä, että joutuisi luopumaan tästä omasta ”huumeesta” on niin iso, ettei halua edes miettiä totaalikieltäymystä vaikka vain kuukaudeksi-pariksi.

Mutta kokaiinistakin voi päästä irti vieroituksessa. Samoin sokerista. Niin, ettei sitä tee mieli. Ei haaveksi sokeriherkuista jatkuvasti. Karkkipäivä -idea on kiva. Silloin sokerista voi nauttia kerran viikossa, hyvällä omallatunnolla, itse valittuina tuotteina. Siitä voi rakentaa mieltymystensä mukaan hyvän ja laadukkaan herkkuhetken ja that's it. Elimistö ei siitä varmasti rappioidu. Varsinkin, kun alle syö hyviä kuituja niin insuliinikaan ei pääse tykittämään liian kovin panoksin kehon puolustusmekanismeja. Karkkihetki voi olla ihan hyvä asia. Kun se on harvinainen, eikä sillä rasiteta kehoa jatkuvasti.

Makeanhimosta voi päästä eroon ja se on aika helppoa. Mielestäni kannattava projekti. Elimistön ja hyvinvoinnin puolesta. Pornovartaloryhmästä pari kommenttia aiheesta:

1.” Kävin juhlissa, joissa hyvä leipuriystävä oli tehnyt todella ihania herkkuja. Yleensä syön ja nautin, mutta nyt katselin ja ajattelin vain: ”On ne kyllä kauniita”. Mutta yhtään ei tehnyt mieli.”

2.”Katselen mielelläni vaikka lehtien tai reseptikirjojen herkkuleipomusten kuvia, niiden esteettisen ulkonäön vuoksi. Kun ne on niin kivan näköisiä. Ei tee mieli syödä. En näe edes ”suklaapainajaisia”, kuten alussa.”

Joten oman kokemuksen ja pornovartalot -ryhmän kokemuksen & kertomusten vuoksi tämä Lauran lausuma vieläkin vaivaavasta makean himosta jäi pyörimään ajatuksiin. Samoja kommentteja makean himosta on ollut myös muilla FitFarmin laihduttajilla ohjelmassa....??

Ensimmäinen ajatukseni oli, että ehkä dieetti on niin tiukka, että näillä ihmisillä on kokoajaan nälkä päällä, jolloin mieliteot ryntäävät harmaan aivomassan syövereihin tiiviimmin...? Ehkä näin onkin? Ehkä ateriavälit kasvavat niiiiin pitkiksi näillä laihduttajilla, että se hinku sokolaatiin ja muihin makeisiin herkkuihin sitten vain iskee pitkänkin sokerivieroituksen jälkeen..?

Siltikin se kuulostaa erikoiselta. Toinen oma mutu-ajatukseni herkkuhimon yllä pysymiseen on LIGHT-TUOTTEET. FitFarmin ohjelman laihduttajista osa on julistanut ja naureskellut jääkaapin ovellaan sitä, miten on KOUKUSSA PEPSI-MAXIIN. Light-tuotteeseen.

Tästäkin on ollut televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä monia asiaohjelmia. Nykyaikaisista, sokerin tilalle tulleista, kalorittomista makeutusaineista. Iloinen asia on se, että ne näyttäisivät tukevan laihduttamista sen vuoksi, etteivät sisällä kaloreita. Ikävä asia on se, että ne koukuttavat vielä pahemmin kuin sokeri ja ”huijaavat” aivoja ja elimistöä monella tapaa. On tutkimuksia, missä kerrotaan aspartaamin aiheuttavan dementiaa ja muita erittäin ikäviä sairauksia. Aspartaami oikein työntyy aivoihin..eikä se kuulosta lainkaan hyvältä.

Vaikka tällä ”sokerin korvikkeella” halutaan tukea laihduttamista, niin usein huomataan, että elimistön kyky toimia normaalisti pikemminkin sokeutuu, sotkeentuu ja häiriintyy näiden light-tuotteiden ansioista. Laihdutus hidastuu, jopa estyy. Ja sitten etsitään syytä tekemättä jääneistä ”aamuaerobisista”. Vaikka todellisuudessa kalorimäärät dieetillä ovat niin pienet, että kehon tulisi polttaa sitä läskiä vaikka sohvalla makaamalla.

Mutta mikä sen läskin palamisen estää ? Mietintämyssyt sauhuaa, mutta syytä ei oikein osata sanoa...

Ehkä se light-tuotteiden sisältämä fenyylialaniini on yksi syy....???? Ehkä. Wikipedia kertoo fenyylialaniinista mm. seuraavaa:

Veren korkea fenyylialaniinipitoisuus vahingoittaa aivojen kehitystä lapsilla, mikä johtaa kehitysvammaisuuteen.

Synteettinen, aivoja rappeuttava aine aspartaami on pelottava jo nimenä. Aspartaamin hajotessa elimistössä vapautuu fenyylialaniinia, minkä takia sillä makeutetut elintarvikkeet tulee varustaa varoituksella sisältää fenyylialaniinin lähteen. Fenyylialaniinista lukeminen saa aikaan vastenmielisiä tunteita. Se ei ole mikään ”ihmisen paras ystävä”.

Ehkä tosiaan nämä light-tuotteiden synteettiset aineet saavat tuon sokerihimon säilymään ihmisessä? Koska oma ja ryhmän kokemus on se, että kun käytetään hyvää, rakentavaa ruokavaliota ja makeutukseen ripaus AITOA SOKERIA, silloin, kun sitä tarvitaan, niin himo makeaan poistuu. Ryhmässämme on sääntönä, ettei light-tuotteita käytetä. Eikä keinotekoisia makeutusaineita. Ei keinotekoisesti makeutettuja proteiinijuomia, -patukoita, -mehuja, -limsoja, -rahkoja. JOS haluaa makeuttaa, niin SOKERILLA, sen mitä makeuttaa!! Ja proteiinipatukoita & rahkoja löytyy sokerilla makeutettuinakin!!!!(vaikka nykyään sen eteen joutuu pienesti ponnistelemaan, että niitä löytyy).

Ehkä siis light-tuotteet pitävät yllä addiktiota makeaan? Ehkä ne lisäävät makean himoa entisestään? Ehkä ne myös osaltaan estävät kehon normaalin toiminnan rasvan polttamisen suhteen?Näyttäisi myös joidenkin tutkimusten mukaan siltä, että light-tuotteet huijaavat kehoa ja aivoja niin paljon, että rasvan polttaminen vaikeutuu, kun käytetään light-tuotteita.

MUTTA PITÄÄHÄN MAKEAA SAADA!!! Eihän se oo mitään elämää, jos ei saa makeaa! ”Minä kyllä käytän light-tuotteita silläkin uhalla, että aivot rapautuu, muisti menee, elimistö sekoilee ja läski säilyy.”

Ei siinä!!! Itsekin olen juonut joitakin vuosia sitten pepsi-maxia PÄIVITTÄIN!!!!!! Miksihän? No koukuttavan hyvää!! Makeaa!! Mutta ei kaloreita!!! Työnsin kehooni suun kautta synteettistä solumyrkkyä ilolla.(ehkä liian kova ilmaus, mutta käytän tätä ihan vain mielikseni!!!)

Mutta entä nyt? En käytä!! En suostu! Jos joudun joskus jotain makeaa juomaan, niin sen täytyy olla SOKERILLA makeutettua!!!!

Mutta en minä kaipaa makeaa juomaa!! Vesi ja Molkosan on tähän asti käynyt mainiosti!!!! Minun ei vaan tee mieli makeita juomia. Ja se ”pitäähän ihmisen syödä makeaa, herkutella joskus!!” On kyllä totta. Mutta elämä ja asiat on niin suhteellisia tässäkin. Toiselle elämän suurin katastrofi on se , että viime kesänä oli älyttömästi itikoita!!!! Tai se, että nyt on lunta ja pakkasta. Tai se legendaarinen koirankakkasota keväisin. Irrallaan pihoissa kuseksivat kissat...on niin paljon suurta vääryyttä elämässä...Niin paljon, ettei oikein kerkeä nauttia hyvistä asioista..kun voi etukäteen pelätä sairauksia ja vääryyksiä. Niihin voi oikein upota ja sukeltaa.

Sama se on tuon sokerinkin kanssa. Se oikeastaan kannattaa kokeilla itse. Joskus. Luopua ylimääräisistä makeisista, makeutuksesta ja sokeroidusta elämästä hetkeksi. Ja huomata miten nopeasti varsinaisesta makeuttamisesta vierottuu. Miten makealle ja suorastaan imelälle maistuu porkkana ja paistettu sipuli!!!! Kaali!!!!! Ja miten hammastahnaa voi joutua vaihtamaan, kun se on niin ”sokerista” ja imelää, ettei tykkää edes hampaisiin sitä tyrkätä....tai miten ylipäätään maut jalostuvat, kun niitä ei kyllästetä liialla sokerilla. Ja jos sokerin välttelyä jatkaa pidempään, huomaa pian, miten keho alkaa haluta ihan erilaisia herkkuja, kuin aiemmin. Tai himot kohdistuu entistä enemmän niihin hyviin kohteisiin. Kummallisen nopeasti vanhakin koira oppii uusia temppuja!!! Huikea aikuisen agility!

Urheilullinen.  Tuolla sanalla on heti positiivinen ja hyvälle virittynyt kaiku. Energinen, iloinen, virkeä ja motivoitunut. Hyvinvoiva, jaksavainen ja innostunut. Elämälle utelias. Terve.


Pornovartalot-ryhmässä on kuukaudessa tehty hienoja valintoja ja ne ovat tuoneet loistavaa tulosta. Valokuvissa ja livenä on nähtävissä ihanan urheilullista ulkomuotoa. Se motivoi ja innostaa. Saa jokaisen jatkamaan iloisena ja onnistumisen tunteiden vallassa. Ulkomuodon lisäksi hyvä ruokarytmi, oikeat valinnat ja hutuista irrottautuminen ovat tuoneet mahtavia tunteita. Siitä, miten keho voi hyvin. Miten virittynyt ja energinen olo on. Miten ravinteikkailla valinnoilla voidaan tehdä keholle ja mielelle todella hyvää. 


Lisäksi urheilullisuus tuntuu istuvina vaatteina päällä, tuulettuneena ja raikkaana pääkopan sisältönä sekä jaksamisena fyysisesti, psyykkisesti ja emotionaalisesti. Tuntuu hyvälle, kun sokeripöhö ei väsytä ja turvota. Iloiset ja onnelliset tunteet ovat isossa roolissa. Ne tuntuvat helpommin ja paremmin.  Kun heikkoarvoiset ateriat eivät heiluttele verensokeria ja insuliinia myräkän lailla, olo on reipas ja iloa helposti näkevä. Moni väsymyksen, uupumuksen, alhaisen energiatason ja jopa sairauden tunne on korjattavissa hyvällä ruokailulla, sopivalla liikunnalla ja hyvällä unella.

Päivittäin ryhmässä tulee vastaan iloisia huomioita, kommentteja, oivalluksia ja ajatuksia ryhmäläisten välillä. Myös kropan muutosten näkeminen innostaa valtavasti. Ryhmässä jaetaan reseptejä, ideoita, niksejä, kokemuksia ja hyviksi havaittuja keinoja. Huikeita tunteita, mitä jokin onnistuminen on tuonut. Pohdintoja ja mietteitä. Suhtautumista ruokaan aiemmin ja nyt. Suhtautumista herkkuihin.  Joitakin ajattelin jakaa tähän, jotta ne innostaisivat ja motivoisivat myös niitä, jotka eivät kuulu ryhmään.


Ryhmässä käy hehkutus ja ilo siitä, miten helppoa sokerista olikaan luopua, kun tähän ryhtyi. Miten se ei olekaan ollut taistelujen taistelua ja jatkuvaa riutumista, vaan pikemminkin helppoa ja mukavaa. Motivoivaa. "Yllättävän helppoa." Tietysti keinot ovat olleet moninaiset ja niitä tulee jatkuvasti ryhmässä  lisää. Joku heittää ryhmäläisten iloksi tuorekurkusta kehitellyn kivan naposteluherkkureseptin. Toinen muistuttaa hyvästä ja nopeasta eväästä, jos ateriaväli meinaa venyä ja herkut houkuttaa....Paljon, paljon ideoita ja innostusta.  Yhtäkaikki jokainen on sitä mieltä, että kun päättää, niin ei se sokerista luopuminen olekaan mikään ihmeiden ihme, vaan helppo ja iloinen päätös, joka tuo kehon ja mielen kautta niin paljon hyviä vaikutuksia, että sokeria olisi vaikea enää vanhaan tahtiin lisäillä ruokavalioon.

Toinen hieno asia on ateriarytmi ja siihen suhtautuminen sekä sen vaikutukset. Monelle on tullut kuukaudessa tasaisesta ja tiiviistä ateriarytmistä helppo tapa, joka tuntuu kehossa hyvälle. Jaksaminen ja energia pysyvät tasaisena koko päivän, eikä  perinteistä "päiväkahviväsymystä" tai sokeripöhöistä turvotusta tunnu. Kun syö tarkasti 2-4 tunnin välein ja pitää huolen ravinteikkaista valinnoista, niin verensokeri ei pääse heilahtelemaan ja olo on tasaisen energinen koko päivän. Keskittymiskyky säilyy ja jaksamista riittää. Nälkä on monelle kiusallinen ja ärsyttävä asia. Suututtaa, hermostuttaa, pinna on kireällä, oikututtaa, harmittaa...Ryhmässä ei ole nälkää tarvinnut valittaa. Ilo hyvästä olosta ja nälättömyydestä on ollut suuri. Ravinteikkaat valinnat ja tasainen ateriarytmi vaikuttaa monella tavalla positiivisesti kroppaan ja päähän. Kuukaudessa hyviin valintoihin jää kyllä mukavasti koukkuun positiivisten vaikutusten vuoksi.


Hyvät ateriavalinnat, ruoka-aineet ja ateriakokonaisuudet. Eväät. Ryhmässä jokainen osaa jo itsestään selvästi, enempiä pohdiskelematta valmistautua työpäivään, juhliin, vapaa-päivään, reissuihin...Kun valitsee hyviä ruoka-aineita, onnistuu rasvakudoksen vähentäminen ja treeneissä jaksaminen jouhevasti ja voimakkaasti. Arki ja juhla rullaa näppärästi.

Yksi tärkeä ryhmässä esiin tullut asia on RUOKAILUN JA RUOAN ARVOSTUS. Miten aiemmin saattoi epähuomiossa, tekemisen puutteessa ja ruoan valmistuksen sivussa napata suuhunsa sitä ja tätä. Täysin huomioimatta koko asiaa. Mutta miten nyt jokaiseen suuhunsa pistämään asiaan suhtautuu ilolla ja keskittyneesti. Miten joka ateriahetki tuntuu tärkeältä sekä sen vuoksi, että se tekee keholle hyvää, että myös sen vuoksi, että se maistuu hyvälle. Enää ei tule napattua ohimennen lapsen karkkipussista salmiakkia. Sen vuoksi, että se pussi on siinä ja minä nyt vaan otan tuon...oikeastaan edes enempää maistelematta..kunhan heitän sen suuhuni, kun siinä kerran pussi pöydällä retkottaa. Välinpitämätöntä ja arvostamatonta. Itseä sekä ruokaa kohtaan.

 Nyt tulee seurattua oloa ja kelloa. Karkkipussi tai kahvipöydän herkut eivät vaikuta millään lailla enää omiin valintoihin. Ei myöskään sämpylä, joka sattuu olemaan lautasella. Senhän saattoi aiemmin sipaista juuston kanssa iltateen kaveriksi ihan vaan siksi, ettei se jää kuivamaan pöydälle. Eikä tullut mietittyä juurikaan, että tarvitsenko sitä, onko minulla nälkä tai edes, että mille se oikeastaan maistuu. Mutta nyt. Olo on rauhallinen ja tarkka. Tulee kuunneltua kehoa paljon herkemmin ja tarkemmin. Paremmin.  Ei epähuomiossa pöydältä napattuja palasia, vaan ajatuksen kanssa syöty ateria tai suunniteltu välipala oikeaan aikaan, kehon ja pään hyväksi. Tottakai mielitekoja tulee. Mutta niihin osaa suhtautua eri tavalla. Kuulostellen ja miettien, että onko minulla nyt oikeasti ruoka-aika ja nälkä vai onko minulla esim. tekemisen puute, stressiä, kiirettä, iloa, surua, johon ensireaktio onkin RUOKA! tai herkut. Ehkä moni pudistelee päätään, että "Ei todellakaan ole nuin. Ei minulla ainakaan tule tuommosta napostelua tai "vahinkosyömistä." Hyvä niin. Yllättävän monella kuitenkin sitäkin esiintyy. Syömistä ohimennen, vahingossa ja muuten vaan.

Sekin on huomattu, että todella moniin asioihin elämässä liittyy ruoka. Juhliin, vapaa-ajan viettoon,matkusteluun,  ystävien tapaamisiin, rentoutumiseen, elokuvien- pelien, teatterin-, konserttien ym. katsomiseen. Jos ei joka paikassa syödä katsomossa, niin vähintään väliajalla popsitaan naposteltavaa, ateria tai leivoskahvit. Mutta vaikka ruoka liittyy hyvin moneen asiaan, niin vielä ei ole tullut vastaan ylitsepääsemättömän vaikeita tilanteita. Ratkaistavia ongelmia, joista on sittemmin muodostunut voittajatunteisia onnelmia!!!

Monia iloisia ja innostavia asioita nousee pintaan hyvän ja terveellisen elämän & ruokailun puolesta.  Urheilullisuuden. Jos haluat välttää vaaleita jauhoja ja liiallista hiilihydraattikuromaa elimistössä, mutta syödä hyvin ja siten, että keholla on rakennusaineita lihaksille ja koko elimistön hyvälle toiminnalle,  niin tässä tulee vielä ihana leipäohje. Tähän minut innosti ryhmässä esiin tullut resepti, jota soveltelin tänään lisäilemällä joukkoon omia lemppariainesosia.


Leipäset uunissa:
(tämä on nyt iso annos, koska vahingossa laitoin mantelijauhetta tuplat..niin lisäilin sitten muitakin ainesosia)

• 10 kananmuna
• 4 dl. mantelijauhetta
• 4-6 dl. erilaisia siemeniä ja pähkinöitä
• juustoraastetta
• raejuustoa
• keitettyä parsakaalia
• suolaa
• valkosipulimurskaa

Sekoitetaan aineet astiassa ja levitetään pellille. Paistetaan 150-175*C niin kauan, että pinta saa kullanruskean sävyn. Päälle paprikaa, kurkkua, tomaattia, kalkkunaleikettä ja mitä nyt mieleen juolahtaa. Miellyttävän kevyt, mutta selkeästi stoppaa nälkää. Ei jauho-sokeriturvotusta


Paljon proteiinia ja hyviä rasvoja. Herkkujen herkku! ELI URHEILULLINEN VALINTA!

Jos tällä hetkellä on tarvetta ja kaipuuta muutokseen. Halu olla pirteämpi, jaksavampi, energisempi ja aktiivisempi, mutta ei aikaa, voimia, mahdollisuuksia eikä intoa tehdä kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta. Ei ryhmää, jonka tuella pääsisi alkuun, ja mikä parempaa jaksaisi jatkaa ja suoriutuisi loppuun. Ei ehkä edes intoa tutkia ruokavalio- tai treeniohjeita. Ei vain riitä resurssit siihen, mitä kaipaa. Silloin vastaus on ne pikkuiset, innostavat askeleet.

• Yksi loistava täsmäkeino on aamulenkki. Kuulostaa  vaivalloiselta, jos esim. olet työssä, jonka ääressä tulee olla virkkuna jo klo.6.00 tai aikaisemmin. Ehkä työmatkaan kuluu tunti? Joten herätys on jo ilman lenkkiä hyvin aikaisin ja päiväkahvin aikaan olo on jo valmiiksi onnettoman uupunut. "Vieläkö tässä pitäis aamulenkin takia lähteä heräämään aikasemmin, häh!!!?" Mutta täsmäkeinolla tämä tila voidaan saada korjattua näppärästikin. Pidemmällä aikavälillä merkitys voi olla jopa mullistava. Tavoitteena ei tulekaan olla anaerobisen rajoilla,  läkähtymistasolla vedetty puolentoistatunnin hikilenkki, vaan ajatus: Hyppään täysin unenpöpperössä toppavaatteisiin, vedän kengät jalkaan ja pipon syvälle päähän. Ovi auki ja 5min. tuohon suuntaan. Sama takaisin!!! Tämä 2-3 krt./vko. Ei hassumpi kokeiltavaksi. Jos päiväkahvin  tai ruokatunnin aikaan on totaaliuupumus päällä, niin nipistys siitä uuvuttavasta ja kiireisestä lounaasta samanlaiseen heilahdukseen. 5 min. tuohon suuntaan kävellen ja 5 min. takas! Sitten 15 min. lounasta. Kokeilun arvoinen asia. Voi olla ,ettei ole lenkkipäivinä lainkaan niin energiaton ja uupunut olo, kuin luulisi...eikä niin voimaton ja väsynyt olo kuin lenkittöminä päivinä. Kannattaa testata. Jos aamu alkaa todella aikaisin, niin kotiin luultavasti pääsee myös hieman aikaisemmin, joten silloin voi kokeilla myös samaa. 5 min. suuntaansa ja sen päälle PÄIVÄUNET!!! Ilta on energinen ja yöuni luultavasti herkullisen syvä.
  
   

• Porkkana pullan sijalle päiväkahvilla. "No en varmaan ala mitään kasviksia kahvin kanssa kokeilla. Johan siinä alkaa naljailu ja kummeksuvat puheet jostain laihdutuksesta." Naljailu ja ivailu on ominaista yleensä hieman tolloille, joiden omasta mielestä ivailu on oivaltavaa ja näppärää sanailua. Kun hetken seuraa ivailevaista,  "jenkkiroustailevin" älynvälähdyksin tuotettua puhetta tai kirjoitusta, niin hyvä mieli on siitä kyllä kaukana. Iva voi olla  tavaramerkki ja ylpeydenaihe.Puhujalle tai kirjoittajalle jopa omasta mielestään "suoruutta".  Oma jalostunut ja älyä korostava tavaramerkki, mutta ulospäin se näyttäytyy pienuutena, ahdasmielisyytenä ja jotenkin surullisena. Hieman säälittävänä. Ivailu on mielestäni tavaramerkki jonkin asteisesta tyhmyydestä. Ja tulee siihen kompastuttua välillä, omaan tyhmyyteen.  Joten siitä ei hirveästi kannata pahastua, jos ivailua tai "näppärää sanailua" saakin kuulla. Porkkana pullan sijasta lisää ruokavalioon kuitua ja edistää siis vatsan- & suolentoimintaa. Se tasoittaa makeudestaan huolimatta insuliinimyrskyä, koska sisältää nimenomaan kuitua. Tuon vitamiineja sisältävän herkun  terveysvaikutuksiksi on mainittu myös vastustus- ja näkökyvyn lisääntyminen, mahahavan ja syöpien ehkäiseminen, tulehdusten, ripulin, huonon ihon, ummetuksen, unettomuuden ja korkean verenpaineen väheneminen tai torjuminen.

Pari täsmäkeinoa. "Saa käyttää mut ei ol pakko hei"!!!
Vaatii todella pientä panostusta kokeilla. Jos kokonaisvaltainen laihdutus, ruokavalion uusiminen ja säännöllisen liikunnan lisääminen elämänrytmiin tuntuu tällä hetkellä liian raskaalta ja vaivalloiselta, niin noilla parilla askeleella voi saada ihmeitä aikaan.
Aamulenkki voi alkaa houkuttaa useammin. Siihen voi tulla tarve. Siitä voi kasvaa intohimo ja herkku. Onni ja odotuksen arvoinen oma hetki. Se voi joskus vaikka venyä. Sitä voi alkaa himoita myös pidemmäksi aikaa ja aamun lisäksi illalla. 


Keho tottuu makuihin, tekemiseen, tunteisiin. Ihminen oppii sietämään väkivaltaa, kipua, alistamista ja julmuutta. Oppii sietämään liikkumattomuutta,välinpitämättömyyttä, ylensyöntiä ja väsymystä. Keho oppii yltiömaustettuun, yltiösuolaiseen, yltiömakeaan ja yltiörasvaiseen.
Ihan samalla tavalla se oppii HYVIIN, KEHOA ARVOSTAVIIN JA RAKASTAVIIN tekoihin, tunteisiin, makuihin. Se vain täytyy opettaa. Toinen haluaa tehdä shokkihoitona nopean ja suuren opetuksen ja toinen taas tarvitsee ne hitaat ja rauhalliset opinpolkunsa. Rakastaminen, välittäminen, huolehtiminen, arvostaminen, kunnioittaminen, kiitollisuus, iloisuus, halukkuus. Niitä kannattaa haluta ja opettaa itselleen. Ja ravinteikkaat ruokavalinnat ja sopiva määrä liikuntaa ja ulkoilmaa ovat hyvä, rakastava ja arvostava teko omaa kehoa ja mieltä kohtaan.



Kaisa Jaakkolan (http://kaisajaakkola.fi/ )Hormoonitasapaino(

• Muista nukkua. Maksa tekee töitään ahkerasti öisin. Lyhyet ja huonot unet haittaavat kehon puhdistautumista(Magneisum-lisä tablettina parantaa unta. Magnesium on elimistömme tärkeimpiä kivennäisaineita osallistuen sadoilla eri tavoilla aineenvaihduntaan)
• Syö joka päivä parsakaalia
• Ota lusikallinen tai pari vedessä liotettua pellavansiemenrouhetta ennen nukkumaan menoa
• Sauno: infrapunasauna auttaa poistamaan sellaisia kemikaaleja elimistöstä, jotka eivät muilla menetelmillä oikein suostu lähtemään. Suomalainen saunakin vaikuttaa samoin, mutta infrapunasaunan 40-50 asteen syvälämpö on tutkittu olevan hieman tehokkaampi.

Miksi painonpudotus, rasvakudoksen vähentäminen on vaikeaa? Miksi se näyttää toimivan toisella helpommin, kuin toisella? Miksi joku onnistuu ja toinen jatkaa tutulla painolla, ehkä pikemminkin rasvakudosta lisäten?

Yksi isoin asia onnistumisessa on urhi-ajattelun käsitteleminen oman pään sisällä. Pornovartalot -ryhmä ei ole ainut terveelliseen ravintoon keskittyvä ryhmäni. Olen vetänyt useita terveelliseen syömiseen ohjaavia ryhmiä ja opastanut aiheeseen myös henkilökohtaisesti. Jokaisessa tapauksessa on tullut esille sama asia. Ihminen on motivoitunut, päättänyt ja valinnut. "Nyt alkaa terveellisten elämäntapojen ryhtiliike. Haluan terveyttä, hyvää ravinota ja säännöllisyyttä ruokailutapoihini. Nyt putoaa se ylimääräinen rasva ympäriltä." Onnistujia on joukossa, mutta myös niitä, jotka vielä  matkaavat kohti onnistumista. Osa on käsittänyt, ettei ole elämänsä uhri vaan vastuullinen toimija. Valinnat ovat omissa käsissä. Osa vielä haluaa siirtää vastuuta jollekin..jollekin itsensä ulkopuoliselle taholle.


Toinen ei onnistu tavoitteissaan, lisää kenties rasvakudostaan ja kerää elintasosairauksia, lääkitsee verenpainettaan ja kakkostyypin diabetesta. Toinen on puolen vuoden kuluttua huikean energinen, tyytyväinen, aktiivinen ja tavoitepainoinen?

Vastaus on siis usein vähän myrkylliseltäkin kuulostava sana: "Uhri".  Toinen pudottajista on ymmärtänyt, että motivoituminen ja valinnat ovat omissa käsissä. Vain ja ainoastaan henkilö itse voi ottaa asiansa lopulta haltuun. Hänellä voi olla elämänpolun tuomia räikeitä ja julmia vastoinkäymisiä.Tai sitten elämä on kuljettanut pehmeästi, kuin genuiinin turkki(http://hikipedia.info/wiki/Genuiini). Mutta selittävä tekijä on se, että onnistuva henkilö on herännyt tietoisuuteen omista valinnoistaan ja omasta vastuustaan. Hän ymmärtää, että elämä on kuin sairaalan monitorista näkyvä sydänsähkökäyrä. Ylämäkiä ja alamäkiä...voi näkyä myös rytmihäiriöitä, sydäninfarktia ja sydänlihastulehdusta. Voi olla huikean korkeita sykkeitä ja äärimatalia leposykkeitä...mutta sitä se elämä on.


Ja sillä käyrällä mennään, mikä kenellekin on annettu. Ylämäissä kiljutaan jännityksestä ja alamäessä nostetaan kädet ilmaan ja huudetaan sielun pohjasta asti. Ihan pohjalla ja tunneleissa voi olla hetkittäin täysin mustaa. Ei tunnu miltään..korkeintaan siltä, kuin tylsällä ja ruosteisella moralla kaiveltaisi maksaa ja uupuneita lisämunuaisia irti selän kautta. Ehkä se pistolapion kärki iskeytyy nenän kautta niskaan. Veri lentää, mutta henki säilyy. Kivuliasta.  Mutta silti.

Vastuu omista valinnoista, myös tunteiden käsittelystä  on itsellä. Ruostunutta puukkoa voi tietysti myös väistellä. Kakkupalan kun tyrkkää eteen, niin puukko voi pieneksi aikaa lopettaa kaivelunsa. Pizza ja venyvä juusto voi pehmittää ruosteista terää hetkellisesti? Se on valinta. Se voi olla tavaksi muodostunut valinta. Se voi olla ainoa keino, minkä henkilö osaa. Mihin luottaa. Mutta VALINTA. Jokaisella on mahdollisuus oppia uusia tapoja, valintoja ja keinoja!!


Niin kauan, kun kokee uhri-ajattelua. Sitä, että elämä ohjautuu itsen ulkopuolelta, onnistuminen on hyvin epätodennäköistä. Jos tuntuu, että omat valinnat ovat kiinni esim. omasta lapsuudesta. Omasta kouluajasta. Hankalasta työilmapiiristä. Ongelmaisesta parisuhteesta. Lapsen sairaudesta. Omasta sairaudesta. Tunteiden pelottavuudesta. Siitä, ettei ole turvaa. Siitä, ettei saa mistään tukea. Isoäidin lonkan murtumasta tai siitä, että kädet on vaan liian pienet ja sukka huonosti jalassa. Syitä löytyy pilvin pimein.

Siinä vaiheessa, kun pysähtyy ajattelemaan omaa surullista "kohtaloaan". "Miks aina minulle tapahtuu näin hankalia?"  Miten kovin voikaan AINA elämä JUST MINUA rassata!!?!?! Miksi!!?!?" Niin ehkä ajatuksiin etsiytyy myös kysymys: "Miksi minä koen elämäni niin raskaaksi? Teenkö kokoajaan itseäni vastaan asioita? Ja syytän siitä vaativaa työtä, lapsia, puolisoa, aikaa.." Siinä ajatuksessa voi piillä pieni avaimentynkä.

Joku pitää kunnia-asiana sitä , että voi lausua selkä titaanisen vahvana: "Minä ajattelen aina vaan muita, en koskaan itteäni. Minä en osaa sanoa ei"
Joutavaa paskaa!!! Nuo lauseet ovat myrkkyä korville. Loukkaava teko toiselle. Siinä siirretään vastuu kysyjälle, pyytäjälle, ystävälle, kuuntelijalle. Itse kellutaan ihanan pehmeässä vastuuttomuuden ja  marttyyriuden untuvapeitossa.


Jos ystävä pyytää kahville ja  "Minä en osaa sanoa ei."-henkilö lähtee pyydettynä mukaan,

1. Pyytäjän ilta on pilalla. Hän vaistoaa hämmentyneenä, että kaveri istuu kyllä kahvilla, mutta näyttää olevan poissaoleva ja hermostunut.
2. Lupautuja miettii alitajuisesti ja hermostuneena, miten ilta kotona olisi ollut tälle viikolle tarpeen. Nyt väsyttää ja koko viikko tulee olemaan raskas jo muutenkin.
3. Pyytäjän toinen ystävä olisi toivonut soittoa ja HALUNNUT SYDÄMESTÄÄN kahville ystävän kanssa, mutta ei viitsinyt tuppautua kolmanneksi pyöräksi.

"Ei, en millään jaksa." Lyhyt lause olisi pelastanut kolmen illan. Mutta  "Minä en osaa sanoa ei"-henkilö päätti vastoin omaa haluaan vastata kyllä. "Jalo ja hieno teko" . "Minä ajattelen aina vaan muita"... Joutavaa paskaa. Röyhkeää.


Jos henkilö ajattelee toisia sydämellään ja rakastaa heitä, niin hän ei sysää omaa väsymystään toisen harteille ja syyksi, vaan ottaa vastuun omasta väsymyksestään ja kertoo, ettei tänään jaksa lähteä, mutta pirteänä hetkenä kahvitellaan varmasti. Hän saa itse levätä ja ystävät, joilla on kahvittelu olo, voivat viettää hauskan ja rakentavan illan. Kolmen ihmisen ilta on pelastettu. Ei sen vuoksi, että "Minä en osaa sanoa ei. Minä ajattelen aina vaan toisia." Vaan sen vuoksi, että "Minä osaan sanoa ei. Minä olen vastuussa omasta jaksamisesta ja siitä, että pidän itsestäni."

Uhri-ajattelu on yleistä painon pudotuksessa. Ei ole harvinaisia kenenkään korviin nämä lauseet: "Minun ei tarvii ku kattoa herkkuja, ni ne on heti kertynyt läskiksi vartaloon".  "Se munkkipossu huuttaa minulle kaupan hyllyltä."  "Miks kaikki epäterveellinen maistuu hyvälle ja terveellinen pahalle?"



Hassun hauskaa huulen heittoa, josta kumpuaa se "uhri" ajattelu. Se, ettei ole reilua minua kohtaan, että minä en saa syödä tuota ja tuota ja ottaa tuota ja tuota. Elämä on niin epäreilu minulle, että minä vaan lihon ja lihon. Minulle kertyy rasvaa helpommin, kuin muille ja minulla on niin vaikeaa, että ei tiedä kukaan, miten vaikeaa voi ollakaan. Ja minä teen hirveästi asioita, mutta minun paino ei vaan putoa.
Myös sitä kuulee, että jokin pikadieetti toivotaan vedettävän loppuun ja painon pudottua sitten voi silloin tällöin napata täytekeksiä, karkkia, limsaa, pizzaa jne. "Sitähän normaalipainoiset ja muut, joilla ei oo näin vaikeaa, tekee jatkuvasti".(Hyvin yleinen uskomus..Toiset syö sitä ja tätä ja näin paljon..Totuus: hyvin, hyvin usein normaalipainossa pysytään valitsemalla lyhyet ateriavälit ja pitäydytään tarkasti ravinteikkaissa valinnoissa, sopivassa annoskoossa)

Tai "Minähän syön siis tosi terveellisesti. Mutta kai nyt kerran-pari viikossa ihmisen täytyy saada herkutella!!?"  "En minä syö pullaa tai karkkia. Eikä minulla ole suklaaseen himoa. Minä syön terveellisesti ja hyvin, mutta minuun painoa kertyy." Tuttuja tarinoita, joissa joku ulkopuolinen on vastuussa. En minä itse. Hauskaa, huumoria...ja ihan pikkusen vastuun välttelyä.

Ei siis riitä paperilla tai tietokoneen näytöllä  pelkkä ruokavalio ja liikunta. Hyviä ohjeita löytyy pilvin pimein. (Tässä erittäin toimiva ja hyvä ruokavalio Jutta Gustafsbergin FitFarmilta:http://www.livtv.fi/ohjelmat/jutta-ja-superdieetit/ruokavaliot/uutinen/gofatgo-ruokavalio-naisille-jotka-haluavat-polttaa-l%C3%A4ski%C3%A4)  
Mutta tottakai jokainen olisi ihannepainoinen ja terve ruoan ja liikunnan osalta, jos se ohjeista olisi kiinni.

On käsiteltävä ne ajatukset ja omat kipukohdat. Mutta se ei tarkoita pysähtymistä ja järkevän syömisen "siirtämistä" aikaan, kunnes olen "ongelmaton". Usein ongelmia avaa jokin ihan muu asia, kuin mitä luulisi. Ehkä psykologi voi auttaa. Varmasti. Mutta myös moni ihan pieni asia voi liikauttaa niin, että suuria muutoksia tapahtuu. Esimerkiksi porkkanan vaihtaminen kahvileiväksi pullan sijalle. On käsiteltävä asioita päässään ja toiminnan tasolla. Mietittävä ja motivoiduttava aina uudestaan.
Uskottava, että kaupat ja kioskit, ravintolat ja juhlat tarjoavat kyllä tuotetta tuotteen perään. Herkkua herkun päälle. Hyvää ja terveellistä ruokaa enemmän ja kovempaa, ku kukaan uskoo. Mutta valinta näistä on yksin itsellä. Tarjonta ei tule loppumaan. Herkkuja ja juhlapäiviä tulee jatkuvasti vastaan. Ravintolat pidentävät aukioloaikojaan, grillikioskit tarjoavat pikaruokaa ja vähintään isoimmat ABC:t tarjoavat syömistä 24/7.


Jos oman kehon normaalipaino ja ylipäätään terveys tuntuu oleelliselta ja tärkeältä itselle, niin siitä kannattaa ottaa vastuu. Suuri rasvakudos lisää estrogenin tuotantoa ja kasvattaa siis jo luontaisesti naisellista pehmeyttä; MIEHILLÄ JA NAISILLA. Liiallinen rasvakudos ei ole pelkästään esteettinen haitta. Kumpa olisikin!!!!! Sairauksien ennaltaehkäisyyn,sairauksien hoitoon,  terveyteen, energiaan ja viriiliyteen voi vaikuttaa järisyttävästi perusvalinnoilla. Uni, ravinteikas ruoka ja sopiva liikunta. Helpot sanat. Helpot perusasiat. Toteutus on helppoa, kun vastuun lopulta kaappaa itselleen täysin.

"Mutta minä oon kokeillu. Ja epäonnistuin. Palasin vanhoihin tottumuksiin. Tuli se ajatus, että "onko tämä sen arvosta".  "Eikö ruoasta tule nauttia?"  "Eikö elämästä tule nauttia?"
Ne on ihan luonnollisia asioita. Varmasti ponnahtaa jossain vaiheessa mieleen. Mutta. Elä luovu toivorikkauvestas!!!!!!!!! Jokainen askel vie ajatuksia eteenpäin. Joku päivä sitä huomaa, kun vain säilyttää innostuksen ja uteliaisuuden ylipäätään elämään, että "Tämän minä hallitsen. Minä itse!" 


Joku päivä. Ehkä sopivassa ryhmässä. Ehkä sopivassa seurassa. Ehkä sopivien epäonnistumisten määrän jälkeen, oppimisen tuloksena. Ehkä sopivasti iskuja saaneena. Ehkä sopivasti onnea kokeneena. Ehkä sopivasti itseensä pysähtyneenä. Sitä huomaa oppineensa. Sitä huomaa, ettei ajattele itseään laihdutuksen suhteen uhrina, vaan toimijana. Sitä huomaa, että nautinto elämästä ja ruoasta ei välttämättä liity pizzaan ja suklaalevyyn. Ei herkkupäivään hampurilaisbaarissa tai karkkipussin ääressä.

  Sitä huomaa, että oma lempiherkku..se herkkujen herkku, oman puolison lisäksi voi olla ihanan pehmeä mansikka-mustikkarahkapirtelö. Himottava! Huomaa, että lehtipihvin tai broilerinfileen seuraksi parasta herkkua ikinä on uunissa haudutettu lanttu-paprika-kaali-mix.

Sitä huomaa, että nautinto ei vältttämättä ole irtokarkit, kakut, keksit ja muu makea huttu. Huomaa, kuten itse olen huomannut: Irtokarkit tekee minulle pahaa. Saavat aikaan pöpperöisen olon. Uuvuttavat vartaloa. Aiheuttavat negatiivisia tuntemuksia päässä ja kropassa.


Aiemmin itse ajattelin uhrina, että "No voinhan minä nyt muutaman irtokarkin ottaa. -Tai vaikka ison pussin!!!! Ei tuo nyt näy missään(Näkyy. SE VAAN NÄKYY!!! Messevästi massussa..mutta että jos nyt kerran...) ja onhan se niin hyvää."


Nyt kun taas kevään jälkeen  tunnen  muutakin, kuin sen ruosteisen puukon sisäelimiä rassaamassa...niin tunnen todellakin, ettei irtokarkki tee minulle hyvää! en HALUA missään nimessä irtokarkkia! Aiemmin jouduin pitäytymään päätöksessä vähän pää kallellaan..."En minä nyt ota, ku oon päättäny!".....Nykyisin nautin sydämestäni, että "Onneks ei tuommosta tarvii syödä!! Tulee niin paha olo!" Asenne on ihan eri ja kieltäytyminen pikemminkin kunnia kuin kärsimys.



Toinen ihana asia, minkä olen oppinut on RAUHA. OMA OLO joka paikassa.  Kliseistä ja joutavaa....mutta omalta kohdaltani täyttä totta. Jokainen voi löytää omansa. Jotenkin, jostakin. Kyllä se löytyy. Minua tässä auttoi mm. maailman suurin onni ja käsittämätön elämän syleily. Rakkaus. Henkilö, jota en koskaan olisi uskonut kokevani. Uskomattoman ihana, oman elämäni ihka oikea romanttinen komedia. Mutta niin se vain tupsahti kohdalleni. Eikä Paulin vaikutus minuun häviä koskaan. Niin vahva ja voimakas voi vain kasvaa.


Sitä toivon kaikille. Omaa oloa. Että se löytyy itsestä. Jotakin kautta. Ehkä toisen auttamana, ehkä jonkin asian vuoksi. Mutta on se löydettävissä!!!! Silloin kaikki tuntuu hyvälle ja helpolle. Vaikka sattuisi kuinka!

Käynnistimme Pornovartalo 2013 -ryhmän viikko sitten.
Se on rasvakudoksen kadottamista, lihaskudoksen lisäämistä sekä sokerista vierottumista aiheuttava ryhmä. Aloittajia oli yli 20, mutta osa päätti jatkaa omilla tutuiksi havaituilla tavoillaan ja jätti ryhmäleikin kesken. Nyt ryhmässä on 19  aktiivista pornovartaloa.

Idea on se, että monella isommasti painoa pudottavalla ei ole lopulta riittävästi intoa jatkaa projektia, koska se on pitkä ja vaatii jatkuvaa muistutusta ja motivaation kohotusta..tai  niiden viimeisten, vähäisten kilojen karistajalla ei riitä motivaatio ja innostus pudottaa sitä paria-kolmea rasvakiloa pois, koska olo on ihan kohtuullisen hyvä ja ei se ulkonäkökään ole ihan vieras, mikä peilistä näkyy. Moni ryhmäläisistä syö valmiiksi oikeita ateriakokoja ja oikeita valintoja, mutta haluaa irti holtittomasta ateriarytmistä, karkeista tai jostain muusta mieliteosta.


Silloin ryhmä on avuksi..Kun on bikinikuvissa näyttänyt tämän hetken kuntonsa ja sentteinä sen ilmoittanut, niin on PAKKO pitäytyä sovitussa aterioinnissa, eikä possumunkki pääse voittamaan kädenvääntöä, kun vastassa on KOKONAINEN RYHMÄ. Lupaus itselle ja samalla ryhmän mimmeille. Kukaan ei halua olla porukan petturi.
Tai tässä tapauksessa kukaan ei SAA olla petturi. Raporttia laitetaan päivittäin ja tietyt mittaukset viikottain. Osa kuukausittain.  Tämä on ahdistava ja kiduttava remonttiryhmä. Sääntönä on se, että KUKAAN EI SAA MOKATA!!! TÄSSÄ TEHDÄÄN TULOSTA.

Tämä ei ole elämäntaparemontti, jossa opetellaan uusia juttuja...ei opetella..vaan tietty viiden kuukauden perioidi, jossa TEHDÄÄN kokoajaan tiettyjen ohjeiden mukaan. Ja ne ohjeet noudatettuina tuottavat tulosta!!!
No..toki tässä väkisin viiden kuukauden aikana oppii älyttömästi hyviä asioita. Väkisin..kun on PAKKO!!!

• Oppii juomaan vettä riittävästi( tai juomapullo teipataan jesarilla ranteeseen).
• Oppii pitämään ateriavälit riittävän pieninä 2-4h. (tai puhelimen muistutin piipittää vaikka kesken palaverin..ja sillon syyyäään!!!)
• Ja oppii syömään kasviksia jokaisella kuudella aterialla päivässä(tai joulupukki ja tonttu tulee ovelle tarkastamaan asiaa porkkanapussin kera).

1. Viiden kuukauden sokerista vierottuminen tekee hyvää ihmisen keholle. Se rauhoittaa insuliinin liikaeritystä(joka voi olla jopa kroonista), se vähentää turvotusta, vähentää väsymystä ja tuo mahtavasti energiaa ja virtaa. On keholle ja hyvinvoinnille IHANA ASIA.
2. Dieetillä syödään vähintään neljän tunnin välein KUNNON ATERIA, joka sisältää kuituja vitamiineja, hivenaineita, hiilihydraatteja, proteiineja....lihaa, kalaa, kasviksia, perunaa, puuroa, raejuustoa, marjoja....hyviä, alkuperäisiä ja rakentavia ravintoaineita ja ruokalajeja.
   

Kieltäytymistä täytyy harrastaa. Se on varma. Vielä kuukausi- parikin voi olla sitä taistelua, että joutuu selittämään miksi ei nyt syö pullaa, karkkia, sipsiä, torttua, piparia, Uuden Vuoden nakkeja, Vapun munkkeja, Pääsiäisen pashaa.....Ja taistelu itsensä kanssa...se on myös vastaan tuleva vielä monta kertaa..ennenkö onnistumisten myötä oppii nauttimaan ja koukuttumaan hyville valinnoille esim. sohvalla leffan äärellä.


Niin. Noin kuukausi siinä voi vierähtää, mutta sitten tästä alkaa TOTAALISEN TÄYDELLISESTI NAUTTIA. Ja kyllähän se kropassa näkyvä muutos motivoi jo kuukauden päästä aika tavalla.

Tosin nautintoa tulee jatkuvasti hetkittäin lisää, sillä jokainen kieltäytyminen turhasta hutusta tuo mahtavan fiiliksen. Hutusta kieltäytyminen on melkein yhtä koukuttavaa, kuin kuulailu!!!!!! Samoin jokainen hyvä valinta tuo huikean fiiliksen. Tulee VOITTAJA OLO. Sen lisäksi, että psyyke nauttii omasta osaamisesta ja oikeista valinnoista, niin se tuplautuu kropan kautta. Elimistö kiittää hyvistä ruokavalinnoista olemalla jaksava, innokas, virkeä, idearikas, voimakas, kestävä, vahva ja iloinen.
Itselläni sokerin karsiminen aiheuttaa kahdessa päivässä älyttömän virtapiikin. Ja siitä olo jatkuukin aina vaan innokkaana. Sokeri ei vaan passaa minun elimistölle. Ja elimistö kiittää kyllä välittömästi, jos sille ei sokeria tarjoilla!!!

Mikä on sitten ollut se isoin haaste ryhmässä? Ehdottomasti kaksi asiaa on noussut esiin. Ja näiden kahden korjaaminen olisi hyväksi jokaiselle!!!!

• Veden juominen väh. 2 litraa päivässä. Tähän moni sanoo, että: "Joo, minä kyllä juon tosi paljon". Se on hyvä jos näin on. Mutta kannattaa tehdä testi: Laita kahteen litran pulloon tai kannuun aamulla vettä ja katso, että olet juonut ne illalla tyhjäksi. 
  

• ATERIARYTMI 2-4 tunnin välein!!!!  Se olisi tärkeää ihan jokaiselle ihmiselle!!!!  Ryhmässä on huomattu, ettei se vaan ole helppoa. Ja vaikka se olisikin joskus vapaapäivänä kohtuullisen vaivaton ylläpitää, niin jokin kiire tai aikataulun muutos voi tehdä vinksahduksen, jossa ateriaväli venyy pitkäksi. Ja näitä välejä saattaa tulla oikeastaan päivittäin.  Joskus ihmiselle tulee harhainen kuvitelma siitä, että on jotenkin hienoa pitää pitkät ateriavälit. On jotenkin kunniakas ja pärjäävä, jos selviää aamupalalla pitkälle iltapäivään.
  
  
  Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti ja Hormonitasapaino-kirjat valottavat ateriarytmin merkitystä loistavasti. Kaisa valottaa solubiologiaa ja hormonitoimintaa helppolukuisesti ja ymmärrettävästi. Minä suoristan tähän vielä vähän oikosemmaksi idean tästä ateriaväli-asiasta.
   

Elimistön kaksi hormonia: Insuliini ja Kortisoli intoutuvat täysin pitkistä ateriaväleistä!!!!! Ne valtaavat koko elimistön ja pahimmassa tapauksessa ovat vallalla kroonisesti. Silloin elimistö on sekaisin ja monen muun asian lisäksi painon pudottaminen on mahdotonta!!! Myös lihaskasvu on mahdotonta. MIKSI!?!

Insuliini on VARASTOIVA HORMONI!!! Rasvaa varastoiva hormoni. Se nappaa lopulta jopa porkkanaraasteen sokerista energiat rasvavarastoiksi kylkiläskeiksi, vatsan rasvarenkaaksi ja selkämakkaroksi. Kun pitää pitkiä ateriavälejä, niin kyllä!! Porkkanaraastetta puputtamallakin energiat kertyvät ympärysmittaan läskiksi.

Kortisoli taas on HAJOTTAVA hormoni. Kortisolilla on paljon hyviä tehtäviä ja se on meille elintärkeä, mutta stressaantuneella ja huonosti syövällä ihmisellä sen toiminta tekee pahaa keholle. Se "hajottaa" lihaskudosta ja ylläpitää korkeaa verensokeria. Kortisoli kerryttää ja lisää rasvan varastointia varsinkin vatsaan ja estää rasvan polttamista energiaksi.

Insuliinia erittyy aina silloin, kun verensokeri nousee. Insuliinin tehtävä on tasata verensokeria. Kun pidetään todella pitkä ateria väli ja sitten syödään jotain, niin verensokeri kohoaa kohisten. Tällöin insuliinia purskaa elimistöön isosti.

Joten mutkat suoriksi ja pikainen laskutoimitus: Pitkät ateriavälit on yhtä kuin iso määrä insuliinia.  INSULIINI VARASTOI ENERGIAT RASVAKSI YMPÄRYSMITTAAN!!!

Kortisolin eritys kasvaa mm. epäsäännöllisestä ruokavaliosta ja ruokayliherkkyyksistä. Ei pelkästään allergiat, vaan esim. sokeriherkkyys, ravinnevajeet ja KORKEAT INSULIINITASOT.


Joten, vaikka ihminen ei kokisikaan tarpeelliseksi laihduttaa, niin ateriarytmi kannattaa jokaisen tarkastaa kohdalleen. Söi sitten mitä tahansa, niin on hyvä pitää huolta siitä, että ateriaväliksi muodostuu 2-4 tuntia. Näin saadaan osaltaan elimistön kortisoli ja insuliinitasoja kohdalleen ja rasvan ylenpalttinen varastoituminen loppumaan ja rasvan polttaminen energiaksi voi käynnistyä.

Ryhmä raportoi varmasti tuloksistaan jatkossa, mutta nämä kaksi asiaa kannattaa muistaa jokaisen hyvinvoivan ihmisen. Vesi ja Ateriarytmi!!!!

Sitten vielä loppuhuomio: Kaisa Jaakkolan HORMONIDIEETTI-kirja on saanut jatkoa kirjasta Hormonitasapaino!!! Hyvän olon- ja mielen kirja. Kirjassa puhutaan asiallisesti ja innostavasti, asiantuntevasti välillä vaikeistakin asioista (solubiologia) helppolukuisessa muodossa!!!!!!!!!Suosittelen IHAN KAIKILLE!!!!!!

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513168085

Laihdutusta pidetään kirosanana joissakin piireissä. Sen sijaan järkevään elämäntapamuutokseen kannustetaan! Se on hieno linjaus. Kohtuullisuus, järkevä ja terveellinen syöminen. Sopiva liikkuminen. Harmonia.


Tuloksia on varmasti nähtävissä joka sektorilla, kun ihminen elämäntapamuutoksen käynnistää ja sen sisäistää, sitä jatkaa. Psyyke, sosiaaliset kohtaamiset, emotionaalisuus ja fysiikka tykkäävät.

Jos kehoon on kertynyt rasvakudosta tarpeeton määrä on sen vähentäminen järkevää ja se vaatii muutakin kuin hyviä ajatuksia. Rasvakudos kertyy melko rivakkaan tahtiin kohti vartaloa ja sen vähentäminen on aina hieman työläämpää kuin hankkiminen. Laihdutus ja rasvan vähentäminen vaatii KIELTÄYTYMISTÄ ja LIPSUMISEN VÄLTTÄMISTÄ. Se vaatii itselleen lupaamista. Lupaamista tosissaan. Se vaatii semppiä ja siinä avuksi on usein myös tuki ja kannustus. Ja vaikka treeni on älyttömän tehokas tuki, kannustin ja innostaja, niin rasvakudokseen merkittävimmät muutokset tehdään ruokalautasen ääressä.

Nyt käynnistetään LAIHDUTUSRYHMÄ.


Tämä blogi kannustaa lähinnä itseäni pitäytymään hyvissä ruokavalinnoissa ja järkevissä raameissa. Toimii. Hyviä muistutuksia ja arjen valintoja. Kroppa pysyy kunnossa ja kuosissa näillä.


Mutta kun haluan rasvakudoksen vähenemistä, niin se vaatii näiden arjen perusvalintojen lisäksi tiukkaa ruokavaliota. Tarkkoja annoskokoja, määritellyt ruoka-ajat, vain tietyt ruoka-aineet ja muutenkin hyvin raamitetun systeemin, josta ei lipsuta. Idea on nimenomaan tuo: EI LIPSUTA. EI SOOLOILLA. EI KIKKAILLA. Yleensä sooloilun ja kikkailun ja lipsuttelun jälkeen kuulee suustaan hämmästyneitä kommentteja: "Miten se rasva ei vähene, vaikka mä sitä ja tätä...oho!!!..minä en paljon mitään ja siltikin rasva on ja pysyy."

Rasvan vähentäminen vaatii sen, että valitaan tietty, melko suppea ruoka-aineiden joukko, joista aterioilla valitaan aina samat asiat. Eikä kuikita kaula pitkällään sen joukon ulkopuolelle. Kun rasvakudosta on sopiva määrä, voidaan  pikkuhiljaa  alkaa laajentamaan tätä ruoka-aineiden joukkoa. Nähdään millaisilla ruoka valinnoilla keho pysyy kuosissaan ja millaisilla ruoka-aineilla vaste on väärä. Mutta varsinainen rasvakudoksen vähentäminen vaatii tiukat ja säännönmukaiset ruokailut ilman kokeiluja ja lipsumisia. Ylläpito on kokeilun aikaa, mutta sekin on tehtävä hallitusti.


Ylläpidosta ei kuitenkaan vielä sen enempää, koska nyt alkaa varsinainen laihdutus. Muutama innokas juippi mahtuu mukaan. Tämä mystinen, meille velttoa elämäntapaa toteuttaville henkilöille suunnattu rasvan karistus toiminta tapahtuu facebookin ryhmässä, joka perustetaan tätä laihdutusprojektia varten. Apuna käytetään kaikki mahdollinen opiskeltu, lainattu, omaksuttu ja kantapään kautta koettu tieto.  Jos koet tarpeelliseksi päästä kesäkuntoon 2013, niin hyppää mukaan!

Vaatimukset:

-Facebookin käyttö
-OMA HALU JA LUPAUS!!
-Periksiantamaton luonne. Tässä ei selitellä. Tässä tehdään just eikä melekeen.
-Selkeä pudotustavoite kiloina
-Tilitysvelvollisuus ryhmässä: sentteinä, kiloina, kuvina
-mittanauha
-puntari


Mitä luvassa:
-Selkeät ohjeet, ruokavalinnat
-Tsemppiä ja piiskaa
-Kannustusta kavereilta
-Piinaa ja painostusta
-Menestystarinoita
-Kesäkunto 2013

Jos olet mukana pistä viestiä inboxiin facebookissa: Petra Virtanen https://www.facebook.com/petra.virtanen.16

Jotta hyvään semppaamiseen ja ryhmätoimintaan päästään ei kovin suurta sakkia aiota haalia mukaan. Kun ilmoittaudut, kerro:

• Nimi
• Ikä
• Pituus
• Paino nyt
• Tavoitepaino
• Terveystilanne
• Treeniaktiivisuus
• Kuvaile nykyistä ruokavaliotasi