Eiköhän aleta. Monella meistä on jokin vartalon kohta, mihin haluaisi lisää toimivuutta, voimaa, lihasta, liikkuvuutta, näyttävyyttä ja istuvuutta.

Treenillä tuota kehon muokkaamista on hyvä tehdä, koska liikunta lisää myös ohittamattomasti onnellisuutta ja tehostaa kehon muitakin toimintoja positiivisesti. Treenin lisäksi tässä blogissa keskitytään hyvään syömiseen.

Oman kehoni keskittymisen painopiste on maha!! Tuo mellevä ja muheva patja oletettujen vatsalihasten päällä. Sitä lähden nyt kuivattamaan pienemmäksi ja sujuvammaksi, jotta puserot istuisivat kauniimmin, eivätkä rullautuisi vaivihkaa ylös, kohti kainaloita.

No mitä sitä sitten tarvitsee, jos meinaa pudottaa painoa,lisätä toimintakykyä ja kuntoa ja syödä terveellisesti. "Vaatii tietysti hirveästi tahdonvoimaa, sitkeyttä, päätöksiä ja tiukkaa kuria?? En taida jaksaa.."

EI!!!  Ei vaadi nuita mitään. Nyt vaan tartutaan tähän toimeen ja muokataan se oma kroppa semmoseen kuosiin, mikä omassa olossa tuntuu hyvälle. Korostaisin, että virallinen painoindeksi on hyvä apu sen suhteen, ettei lähdetä tavoittelemaan luurankomittoja!!   www.tohtori.fi/

Painonpudotus ja kehon muokkaus on OPPIMISTA, johon ihan jokainen kykenee ja vielä helposti. Ei kannata pettyä etukäteen: "Ei minun tahdonvoima riitä"..."Minä luovutan jo parin päivän kuluttua"..."En minä pysty".

Jokainen pystyy ja onnistuu, vaikka ei omaisi pisaraakaan sitkeyttä, tahdonvoimaa ja päättäväisyyttä.  OPETELLAAN PORUKASSA NIIN KAUAN, ETTÄ OSATAAN!!! Välillä mokataan, niin että voidaan vetäistä pipo syvälle päähän, mutta sitten taas takaisin opintojen pariin ja homma toimimaan.

No mitä sitä sitten täyty opetella!?

Tässäpä HOPsia kerrakseen: Opetellaan syömään sopivia annoskokoja. Sellaisia, jotka täyttävät ja tuovat keholle riittävästi ravinteita ja hivenaineita, energiaa ja rakennusaineita, makua ja mielihyvää. Annoskokoja  jotka ovat sopivia, eivätkä suotta venytä vatsalaukkua.

Tähän oppii lyhyessä ajassa! Yleisohjeena voidaan pitää että  tottumuksen ja rutiinin kehittyminen vie n.40 päivää. Sen ajan kun opettelee, työstää ja neuvoo itseään, niin jo alkaa siitä etiäppäin sujua kuin itsestään.

Samalla kun opetellaan syömään sopivia annoskokoja, opetellaan nauttimaan ruoan tekemisestä uudestaan(jos se on joltakin unohtunut..tai jos  ei ole siitä koskaan erityisesti pitänyt)  ja opetellaan löytämään ruoka-aineita, jotka ovat kropalle ravinteikasta rakennus- ja polttoainetta.

Ja syytä on myös opetella tekemään nopeita eväksiä. Joskus se tulee kiire järjestelmällisimmänkin minkin elämässä!

No sitten taas hiipii se kauhia tunne..."MITÄ JOS MINÄ REPSAHAN!!!???!?!"...Mutta..tämä ei ollut nyt mikään päätös, veto tai tiukka kurinpalautusleiri. Tämä oli sitä opettelua. Joku opettelee espanjaa, toinen pitsinnypläystä ja joku luisteluhiihtoa. Meillä on opettelun aiheena roikkuvamahojen muokkaus , eli kehon helliminen sopivasti haastavalla liikunnalla,  ravinteikkaalla, herkullisella ruoalla ja muilla itseä miellyttävillä ja hoitavilla asioilla. Jos et koe omaavasi järkähtämätöntä tahdonvoimaa, niin nyt!! Nyt meillä joka välissä luovuttajillakin on mahdollisuus, kun opetellaan porukalla rauhassa. Riittävästi toistoa, niin uppoaa se tämäkin oppi!

Eikö tämä nyt ole vaivalloista ja hankalaa ja ikävää....opetella tuommosta!!!?

Nii... O! O se!! Niin kuin kaikki palkitseva on. Aina kun ihminen joutuu vähän ponnistelemaan ja pinnistelemään, niin se palkitsee. Jos saa paljon ilmaiseksi, vähällä vaivalla ja helposti...se ei vaan tuo sitä mielihyvää samalla tavalla. Ponnistelu on hienoa!

Ekoilla kerroilla kahvakuulailu oli vaikeaa 4 ja 8 kiloisilla kuulilla. Piti oikein ponnistella ja pinnistellä voimainsa tunnossa. Aikaa kuluu ja treeneissä opitaan lisää tekniikasta, tehdään toistoja toiston perään. Kulutetaan kentälle työtä, hikeä, tekniikkaa ja sitkeyttä, kyyneliä, verta ja irvistyksiä..ja mitä siitä tulee:Hyvä olo ja TULOKSIA.

Nyt se ponnistelu tapahtuu, ei 4 ja 8 kg:n kuulalla, vaan 48kg:n kuulalla. Mitä se on? Oppimista! Samalla tavalla päästään tuloksiin myös painonpudotuksessa ja kropan muokkaamisessa. Roikkuvamahasta litteämahaksi. Roikuvapebasta lattaripebaksi...roikkuvakäsivarresta pulleahabaksi..Kukin omien tavoitteidensa mukaan.

No mitä tehdään tälle päivälle sen eteen, että saadaa Petran maha litostettua ja jokaisen oman kropan muokkauskohde kuntoon. Opetellaan tänään juomaan vettä. www.kuntolehti.com/main.php

Joo joo..tylsää...veden juonnista on jaksettu jankuttaa vaikka miten. Kyllä minä tiiän, että ihminen tarvii sitä vettä ja minä juonkin sitä päivittäin aika vaan ja paljon....mutta vaikka kuinka tuntuu, että "Kyllä minä juon..minä se vasta olen oiva juomari..minulla sitä vettä kuluu...niin sepä hienoa!!!! Tämähän on ku kertais ekaluokan äidinkieltä..MINÄ OSAAN JO...voi ylpeänä "viitata".   Kuntolehti kertoo nämä tutut faktat:

Neste

60 prosenttia ihmisestä on vettä. Ihmisen normaali päivittäinen vedentarve on 2,5 litraa, josta saadaan juotuna keskimäärin 1,2 litraa, ruoan mukana litra ja aineenvaihdunnasta vapautuneena 0,3 litraa. Fyysinen rasitus nostaa veden tarvetta ja pitkäkestoisessa rasituksessa päivittäinen tarve voi nousta yli kuuteen litraan.
Neste vaikuttaa elimistön ja hermoston toimintaan. Riittämätön nesteen saanti ja alhainen veren sokeripitoisuus heikentävät lihashallintaa, henkistä kestävyyttä sekä hidastavat palautumista.

Tehdään testi ja opetellaan tämä: Laitetaan aamulla kotona vettä urheilujuomapulloon, tyhjään virvokepulloon tai kristallikarahviin se 1,2 litraa ja illalla mokoma täytyy olla tyhjänä. Jos ei ole: Juodaan, itketään ja juodaan!

Huomenna opetellan lisää.