Katselin tv:stä ohjelmaa; Hurja painonpudotus( http://www.nelonen.fi/ohjelmat/hurja-painonpudotus/etusivu-0) jossa vuoden ajan erittäin ylipainoinen tyttö sai treenivinkkejä, tukea , ruokaneuvontaa ja mieletöntä sparrausta pudottaakseen terveydelle vaarallisen painon ja korjatakseen elämäntapansa.

Olen aiemminkin katsonut kyseisen ohjelman jaksoja ja aina yhtä hämmästyneenä ja ihaillen saa huomata, miten ihminen voikaan tehdä asioita kovan psyykkisen vahvuutensa ansiosta ja miten älyttömän paljon se vaikuttaa itsetuntoon kyseisillä itsensä voittajilla.

Katsomassani jaksossa tytön asenne oli kunnioitusta herättävän järeää. Oma tahto ja motivaatio oli ainut mikä häntä ajoi niin huikeisiin suorituksiin. Toki ohjelman tarjoama tuki, henkilökohtainen sparraus ja rahalliset motivaattorit varmasti jotenkin auttoivat, mutta tytöstä näki, että OMA TAHTO OLI MAHTAVA!!! Hän halusi hallita omia asioitaan. Ainakaan perhettä ei ollut kiittäminen..niin ala-arvoisen julmaa sakkia ympärillä eli.

Sama pätee jokaisella omassa elämässään. OMA motivaatio ja tahtotila. Niillä voi saada käsittämättömiä muutoksia ja tuloksia aikaan. Siinä ei auta talot ja tavarat tai tuen määrä..Järkähtämätön tahdonvoima ja usko itseen. OMA PÄÄTÖS, Oman elämän hallinnasta vastaaminen.


Pieni ajatus  voi muuttaa kaiken. Päätös saada aikaan suuren muutoksen. Jos painiskelet parin-kolmen kilon pudotuksen kanssa, ei sen vähättely auta asiaa. Vaan samanlaisen päätöksen tarvitsee se pienempikin painonpudotus. Tai omien ruokailutottumusten terveelliseksi muuttaminen.


Ihana johtoajatus on periksiantamaton päätös. Jos esim. irtokarkit tai suklaa ovat houkutuksina ylivoimaiset, niin on vaan todettava: "Tässä kohtaa minä aina luovutan, ostan suklaalevyn ja nautin". Tai shoppailureissulla Arnoldsin kohdalla tulee parkkeerattua peränsä penkkiin ja tilattua kuorrutehuttua..."No, tällä kertaa minä annan nyt periksi. Olen tämän ansainnut". Tai treenin jälkeen voi iskeä hirveä nälkä ja kotimatkalla treeneistä avautuukin pizzerian ovi..."Noo..luovutan voiton  Rooman historian virheettömälle tuotteelle." Tai treeneissä voi miettiä: "Aina tässä vaiheessa alan vähän luistaa..en jaksa kuitenkaan." Lenkille lähdön vaiheessa: "Lähtisin, jos ei sataisi niin kovasti...luovutan ulkoilmalle voiton  ja menen huomenna."


TAI SITTEN EI!!!

Tarvitsee vain yhden ajattelun muutoksen, joka on: YLEENSÄ LUOVUTAN TÄSSÄ VAIHEESSA. NYT EN. Minä en luovuta. Minä en luovuta!!!!


Tämä kannattaa ottaa heti käyttöön. Joka päivälle haastaa itseään ja voittaa itsensä tilanteissa, joissa yleensä luovuttaa. Kertakin riittää. Koska siihen voittajatunteeseen jää niin helposti koukkuun, että sitä haluaa lisää. Haasta itsesi vaikka kaupan karkkihyllyllä ihan vaan kiusallasi. Menet lakupatukoiden eteen, joista yleensä nappaat aina keskiviikkoisin yhden mukaasi...ja katsot, jopa tarraudut siihen lakupatukkaan...MUTTA...sitten vaan asettelet sen sinne muiden kaltaistensa joukkoon ja tassuttelet pois!!!!!! YLEENSÄ LUOVUTAN TÄSSÄ VAIHEESSA. NYT EN!!!! Minä en luovuttanut!!!!!!!!!!!!!! Minä voitin itseni!!!

Sama Arnoldsin kahvilan kohdalla...Sama treeneissä..Kun oma raja alkaa tulla vastaan..niin siitä vaan...pikkusen kovempi prässi päälle. Yksi toisto, yksi hyppy, yksi askelkyykky, yksi punnerrus.. YLEENSÄ LUOVUTAN TÄSSÄ VAIHEESSA. NYT EN!!!!!!
Joissakin yhteyksissä korostetaan liikunnan MIELEKKYYTTÄ ja sitä, ettei ehkä kannata repiä täysillä...pitäisi nauttia myös matalalla teholla tehdystä liikunnasta ja kokea voimaantumisen tunteita treenistä. Kyllä varmaan, joskus. Mutta ihmiselle on terveellistä rasittaa kehoaan fyysisesti. Ja siitä omien rajojen ylittämisestä tulee usein todella loistava olo. Jos kaipaa rauhoittumista ja matalan tehon hyvänolon tunnetta, voi lukea illalla vaikka kirjaa. Tai kuunnella klassista musiikkia. Tai valita venyttelyn illan ratoksi. Mutta ei ole paha tai vaarallista harrastaa kovatehoista, omat rajat haastavaa liikuntaa AINAKIN 3 krt. viikossa. Se on jopa yleinen suositus.


Mikä huikea tunne ja olo. Mikä voittajafiilis ja millä hinnalla!!!!!!! Hintana on PÄÄTÖS JA SIINÄ PYSYMINEN!!!!  Itsensä haastaminen on halpaa huvia ja feedback on erittäin vahvaa ja tuntuvaa. Kannattaa kokeilla heti. Kannattaa etsiä ne kohdat, missä kokee aina yleensä luovuttavansa(vaikkei myöntäisikään itselleen, että se on luovuttamista....esim. yleensä luistan  kyllä aina ottamaan santsilautasen...(eihän se suinkaan ole luovuttamista??? )ON SE!! Pitäydy omassa sopivassa annoksessa. Päätä ateria ja sillä hyvä!!! "Yleensä luovutan tässä vaiheessa..NYT EN!!! "Huimaa!!!!!.


Luovuttaminen on joskus järkevää. Mutta jos taistelusta on hyötyä oman terveyden kannalta, siitä kannattaa ottaa tapa!! Se tuo kroppaan hyviä asioita ja pään sisälle vielä parempia!!!! On hienoa huomata, että pystyykin ihan itse hallitsemaan omia asioitaan. Huomata, miten donitsi, laku, santsilautanen tai treenistä luistaminen ei olekaan johtaja ja hallitseva elementti..vaan itse pystyy päättämään ja hallitsemaan itseään."Se olenkin minä, joka minun elämää hallitsee, eikä lakupötkö."  Eikä se vaadi muuta, kuin sen kerran . Sen valmistellun päätöksen. Huikea olo antaa niin paljon, että sitä alkaa kaivata lisää!!!!! Kokeile joka päivä haastaa itsesi jollakin keinoin. Mieti tilanne, jossa olisit ehkä ennen luovuttanut, mutta nyt et ja SITÄ KOHTI!!!!!!! Tee se: Elä säästele, TAISTELE!!!!!

Semppiä huikeisiin onnistumisiin!!!